Ilmastointi ja jäähdytys

Kodin hyvä sisäilma

Kodin sisäilma on sopivan lämmintä. Kylmät ikkunapinnat eivät aiheuta vetoa, eikä nurkista käy viima. Kodin sisäilma on puhdasta. Ilmanvaihto poistaa asumisen hajut ja hyvä suodatus ulkoilman hiukkaset. Kodin sisäilma on melutonta. Ilmanvaihtokoneiden humina on vaimennettu, eikä venttiilien suhinaa ei kuulu.

Jotta kodin sisäilma pysyisi raikkaana, sen tulisi vaihtua ulkoilmaan kerran kahdessa tunnissa. Toimiva tuuletus pitää myös taloa kunnossa ehkäisten kosteus- ja homevaurioita.

Ilmanvaihtojärjestelmä kannattaakin suunnitella ja toteuttaa huolella. On hyvä tietää, mitä kaikkea ilmanvaihtoa asennettaessa on otettava huomioon.

Sopivan lämmin ja vedoton sisäilma

Sisäilman oikea lämpötila riippuu siitä, mitä sisällä tehdään. Parhaan unen saa 18°C:ssa. Ruokaa laittaessa riittää 20°C, sohvalla köllöttelyyn tarvitsee 23°C.

Yksilöllisten erojen vuoksi kaikille sopivia lämpöolosuhteita on vaikea samanaikaisesti saavuttaa. Ratkaisu on kuitenkin lopulta helppo: makuuhuoneen lämpötilaksi 18°C, muiden huoneiden 20°C ja sohvalle villasukat ja viltti.

Isot ikkunat aiheuttavat kesäisin ylilämpötiloja asuinrakennuksissa. Auringon vaikutuksesta ikkunan pintalämpötila saattaa nousta reilusti yli 40°C:een.

Suurten ikkunapintojen kesäaikaista lämmöntuottoa eivät riitä estämään sisustusverhot, eivätkä ikkunan välissä olevat kaihtimetkaan. Avuksi tarvitaan yöaikaista tuuletusta tai jäähdytystä.

Poistoilmanvaihdossa korvausventtiilistä tulee ilmaa suoraan ulkoa ja tästä aiheutuu vetoa.

Vetoisuutta voidaan kuitenkin poistaa tulo- ja poistoilmanvaihdossa, kun lämmin poistoilma luovuttaa ilmanvaihtokoneen lämmönsiirtimellä lämpönsä tuloilmaan.

Toinen vedon aiheuttaja on kylmä ikkunapinta. Parhaimpienkin ikkunoiden pintalämpötila on pakkasilla noin +15°C. Kylmä pinta aiheuttaa säteilyvetoa, ”kylmän hohkaa” ikkunan vieressä seisovalle. Ikkunan alla oleva patteri kompensoi kylmän säteilyvedon ja estää kylmän virtauksen putoamisen lattialle ja nilkkaan.

Puhdas, hajuton ja meluton sisäilma

Ilmanvaihdon on oltava vähintään 6 litraa sekunnissa per henkilö, jolloin hiilidioksidipitoisuus on sallittu 1 200 ppm. Tällainen ilma kuitenkin aistitaan vielä tunkkaisena. Hajuttomassa sisäilmassa on hiilidioksidia korkeintaan 700 ppm.

Hajuttomana sisäilma säilyy riittävällä ilmanvaihdolla. Ilmanvaihdolla 8 l/s/hlö saavutetaan kohtuullisen raikas sisäilma. Makuuhuoneet on aina mitoitettava ainakin kahden hengen kuormalle.

Keittiön roska-astia vastaa hajujen tuotossa yhtä ihmistä, kylpyhuoneen pyykkikori toista ihmistä ja tiskipöydällä lojuvat pesemättömät astiat kolmatta ihmistä. Lisäksi kalusteet, pinnat ja rakennusmateriaalit päästävät hajuja ja kosteutta ilmaan. Mm. näistä syistä ilmanvaihtoa ei saa täysin pysäyttää poissaoloajoiksikaan.

Melun raja-arvo asuinhuoneissa on 28 dB(A). Se on samaa suuruusluokkaa kuin hyttysen ininä. Tämäkin saatetaan kokea häiritsevänä ja siksi ilmanvaihtolaitteet on pyrittävä suunnittelemaan niin, että niiden aiheuttama melu esim. makuuhuoneissa jää alle edellä mainitun raja-arvon. Näin ilmanvaihtoa voidaan tehokkaasti hyödyntää myös kesäaikaiseen yötuuletukseen. Ääniteknisesti vaatimus on haastava, mutta toteutettavissa.

Ilmanvaihtokoneen valinta

On tärkeää valita ilmanvaihtokone asunnon tarpeiden mukaan. Ilmanvaihtokoneen on normaalioloissa pystyttävä vaihtamaan asunnon ilma kerran kahdessa tunnissa noin puolella teholla. Tällöin jää tehostamisen varaa muun muassa kesäajan yötuuletukseen tai hiljentämisen mahdollisuus matkojen ajaksi.

Konetta valittaessa kannattaa miettiä myös miten haluaa koneen säätämisen tapahtuvan. On olemassa sekä automaattisesti säätyviä, että mekaanisesti säädettäviä koneita. Yleensä automaattinen säätö auttaa tasalaatuisemman tuloksen saavuttamisessa.

Koneen tärkeä ominaisuus on myös sen kyky ottaa lämpöä talteen. Lämmön talteenotossa sisään tuleva ilma lämmitetään poistuvan ilman lämmöllä. Hyvä lämmön talteenottokyky säästää siis energiaa.

Ilmanvaihtokoneen sijoitus

Ilmanvaihtokoneen paikalla on väliä. Laite tulee sijoittaa sisätilaan, jossa se ei häiritse asumista ja jossa sitä on helppo tarvittaessa huoltaa. Koneen aiheuttama ääni on otettava huomioon eikä konetta kannatakaan sijoittaa esimerkiksi makuuhuoneeseen rajoittuvaan seinään. Lisäksi paikan valinnassa on huomioitava, että koneen käyttö vaatii sähköä ja viemäröinnin.

Myös ilmanvaihtokanavien äänenvaimennus on tärkeää. Vaimentaminen voidaan toteuttaa joissakin konetyypeissä koneeseen tulevalla äänenvaimennusosalla ja tarvittaessa tehostaa kanavavaimentimilla. Rakennusvaiheessa äänenvaimentimet on helppo asentaa, mutta jälkeenpäin se on kallista ja hankalaa.

Rakentajan tulee kiinnittää huomiota myös siihen, mistä ulkoilma otetaan. Raitisilmasäleikkö kannattaa sijoittaa talon viileämmälle puolelle. Tuloilmaa ei myöskään kannata ottaa esimerkiksi pölyävältä kadulta.

Poistoilma puolestaan johdetaan katolle. Jotta ilmanvaihto toimisi kunnolla, ilman on päästävä kiertämään esteettä koko asunnossa. Esimerkiksi ovien alla ei saa olla seinän umpinaiseksi tekeviä kynnyksiä tai vaihtoehtoisesti oviin tai seiniin on tehtävä ilmanvaihtoaukot. Koneellinen ilmanvaihto ei estä tuulettamista ikkunoita avaamalla.