Sähköasennukset itse - miksi jättää ammattilaisille?

Tavallinen ihminen, sähköasennusalaan kouluttautumaton maallikko, saa laillisesti itse tehdä vain hyvin pienimuotoisia sähköasennuksia.

Tutkitaanpa asiaa. Syötän internetin hakupalveluun sanat ”sähköasennukset itse” ja saan runsaasti hakutuloksia siitä, mitä kaikkea voi tehdä ilman ammattipätevyyksiä, jos vain osaa varmasti tehdä oikein ja turvallisesti.

Hakutuloksista löytyvät listaukset ovat selkeästi ymmärrettävissä, mutta kaltaiseni ammattilaisen karvat nousevat pystyyn. Kun on tätä alaa opiskellut ja sähköasennusten parissa töitä tehnyt, ymmärtää mitä voi kaikkein yksinkertaisimmissakin töissä mennä vikaan – kirjaimellisesti - ja mitkä ovat riskit. Hakutulosten laajuus ihmetyttää ja hirvittää. Sähkötöiden tekoon löytyy varsin seikkaperäisesti ohjeitakin.

Ja ei, saamani hakutulokset eivät ole keskustelupalstoilta, vaan virallisista lähteistä.

SÄHKÖJEN ASENNUS OIKEIN. JA TURVALLISESTIKO?

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköalan töistä (516/1996):HUOM. Viimeistään 2017 alkuvuodesta astunee voimaan uusi Sähköturvallisuuslaki, joka sisältää samanlaisen kirjauksen.

9§ PerusvaatimusSähköalan töitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.

10§ Vaatimus sähköalan töissä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä Riittävää huolellisuutta noudattaen on sallittua tehdä seuraavia sähköalan töitä:1) enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä,2) nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvia sähkötöitä,3) käyttötöitä sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta, sekä4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan.

 

Sähköalan töistä ja niiden tekemisestä säädetään siis laissa. Avaamatta pykäliä sen enempää haluan kiinnittää huomiota perusvaatimukseen: ”perehtynyt tai opastettu henkilö”.

Kuinkahan moni suomalainen mies tai nainen tuntee itsensä riittävän perehtyneeksi lain sallimien vähäistä vaaraa aiheuttavien töiden osalta? Vastausta voi arvuutella samalla pohtien niitä lukuisia riskejä, joita liittyy esimerkiksi yksivaiheisen jatkojohdon korjaukseen ja tekoon. Luulen että useampi sähköalan ammattilainenkin joutuisi hetken miettimään ennen kuin osaisi antaa riskeistä listan, joka voisi näyttää esimerkiksi tältä:

- Kytkentävirhe -> hengenvaara
- Löysä tai muuten väärin tehty liitos -> hitaasti etenevä vaara, hengenvaara
- Väärä laitevalinta -> kosteus, mekaaniset rasitukset… -> hitaasti etenevä vaara -> …

Tee-se-itse aktiivit saattavat tässä kohdin muistuttaa, että onhan meillä suojalaitteet eli esimerkiksi sulakkeet, johdonsuojakatkaisijat ja vikavirtasuojat, jotka suojaavat näiden vaaroilta! Onhan, toimiihan ja havaitseehan…

Yksi näkökulma asiaan on myös se, että missä onkaan vastuu: suojalaitteessa, joka ei toimi kuten voisi luulla vai tekijällä, jonka pitäisi tietää mitä tekee.

VAARA VAANII SÄHKÖN KANSSA TYÖSKENNELLESSÄ

Edellinen huomio sai todennäköisesti aikaan yhdessä jos toisessakin lukijassa kulmien kohottelua. Lienee siis syytä hieman avata sitä, miksi suojalaitteet eivät välttämättä suojaakaan kaikilta virheiltä. Syitä voi olla useita, tässä muutama esimerkki: vanhat sähköjärjestelmät eivät mahdollista suojausten toimintaa, vanhat suojalaitteet kuluvat / vikaantuvat tai väärä kytkentätapa voi hämätä kaikkia, niin suojalaitteita kuin ammattilaistakin.

Erityisesti ennen vuotta 1994 rakennettujen sähköasennusten johdotus ja suojalaitteet eivät mahdollista tehokasta vikasuojausta kaikissa tilanteissa. Tällöin jokaisen mahdollisen vikatilanteen kannalta ei ole tarpeeksi hyvää tai ylipäätänsä suojalaitteiden toiminnan mahdollistavaa vikavirran reittiä.

Lisäksi vikavirtasuojat voivat olla testaamatta, vaikka tiedotusta asian suhteen on harrastettukin. Kuinka moni kansalainen muistaa, että vikavirtasuojat pitäisi testata näiden omaa testinappulaa painamalla vähintään puolen vuoden välein?

TEKISINKÖ SÄHKÖKYTKENTÖJÄ ITSE?

Yksinkertaisissakin asennuksissa kytkentävirhe voi aiheuttaa tilanteen, jossa mikään oikein toimiva suojalaite ei havaitse hengenvaarallista tilannetta. Vaara on siis olemassa, vaikka kaikki näyttäisi toimivan oikein. Yksinään jo kytkentäjärjestyksen virheet muodostavat merkittävän riskitekijän sähköasennuksissa.

Sähköasennukset itse tehtyinä voivat johtaa vaaratilanteisiin

Kuva: Sähköalan yksinkertaisimmassakin kytkentätyössä on yksi oikea ja vähintään viisi (5) väärää toteutustapaa. Tietäisitkö sinä, mikä on oikein? (Lähde www.tukes.fi)

Esimerkiksi yksivaiheisen pistotulpan vaihtaminen; 3 liitintä ja 3 johdinta. Kaikki johtimet kytketään johonkin liittimeen yksinään. Tämän työn maallikko saa lain mukaan tehdä, vaikka loppujen lopuksi tilanne ei ole yksinkertainen:

- mahdollisia eri kytkentöjä on yhteensä 6 kpl
- oikeita kytkentöjä on vain 1 kpl
- vaarattomia, mutta mahdollisia häiriöitä aiheuttavia kytkentöjä on 1 kpl
- hengenvaarallisia kytkentöjä, joilta ei voi suojautua ilman toimivaa vikavirtasuojaa ja joissa laitteisto näyttää toimivan täysin oikein on 1 kpl
- tilanteesta / kohteen sähköistä / suojalaitteiden toimintavarmuudesta riippuen hengenvaarallisia tai toimimattomia kytkentöjä on 3 kpl.

Pelkästään siis kytkentäjärjestyksen osalta oikeiden toteutuksien ja väärien, jopa hengenvaarallisten toteutuksien, suhde on 1:5.

Kun yhtälöön lisätään varteenotettavina tekijöinä mahdollisuus jättää kytkemättä johtimia, liitäntöjen väärä toteutustapa, väärät laitevalinnat, vaihtelevat johdinvärit ja muut tekijät, voidaan yksinkertaisimmankin sähkötyön oikeiden ja väärien toteutustapojen suhteeksi sanoa vähintään 1:20.

Eli karkeasti: jopa joka kahdeskymmenes sähkötyö voi onnistua veikkaamalla. Tai ehkä jopa silmät kiinni, helppoa.

KITSAS VETELEE NARUISTA

Jälkimuistutuksena. Mieti, kuka sähkölaitteita käyttää tai tulee käyttämään! Kestääkö itse tehty jatkojohto nuorten villiä elämää, ihmetteleekö talon emäntä sähköliettä käyttäessä ihokarvojen pystyyn nousua tai tytär suihkussa käydessään sormenpäiden outoa kihelmöintiä? Naureskellaanko 20 onnekkaan vuoden jälkeen, että eipäs päässytkään eräs koko tämän ajan väärin kytkettynä ollut pistorasia tappamaan ketään. Ei tähän siis mitään sähkömiestä tarvittu…

Sähköurakoitsijat ja heidän asentajansa kertovat kohtaavansa sähköturvallisuuspuutteita päivittäin. He eivät liioittele vaan raportoivat tosielämän havaintojaan. Kyse ei siis ole millään tavalla poikkeuksellisuudesta vaan enemmänkin maan tavasta ylenkatsoa sähkön vaarallisuutta. Ainoa mikä tässä kohdin vaikuttaa poikkeukselliselta on suuri suojelusenkelien määrä.

Lähtökohtaisesti allekirjoittanut toivoo ja suosittelee aina ammattilaisen puoleen kääntymistä kaikkien sähköasennusten kohdalla. Melko suuri osa kädellisistä vakuuttaa pystyvänsä sähköasennuksiin, mutta silti niin sanottuja vahinkoja mahtuu jokaiseen vuoteen eikä uhreilta säästytä. Maallikoiden keskuudessa Kiire ei ehkä ole työnjohtajana, mutta Kiireen serkku Kitsas vetelee naruista.

Sähköasennustyön hinta on samaa tasoa kuin muukin rakennusalan ammattilaisen työ. Kun asiakas teettää asennustyöt oikeudet omaavalla sähköurakoitsijalla, hän saa työlle ja laitteistolle takuun, kaikki asiaan kuuluvat dokumentit ja mm. kuitin, jonka verottaja hyväksyy, kun kuluttaja hakee työn osuudesta kotitalousvähennystä.

Toivon, että tämä kirjoitukseni tavoittaa mahdollisimman monta järjelliseen ajatteluun kykenevää kansalaista. Uskon, että yhä useampi teistä ymmärtää, mitkä ovat riskit, jos säästetään väärässä paikassa. Päätän kirjoitukseni lainaamalla erästä kokenutta sähköasentajaa, joka summasi asian näin: ”satasen säästöllä tehtiin korvaamaton vahinko”.

Matti Orrberg tietää, miksi sähköasennukset kuuluu teettää ammattilaisilla

Matti Orrberg, tekninen asiantuntija, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, puh. 09 547 610


Ammatillisesti pätevien, oikeudet omaavien sähköurakointiyritysten yhteystiedot saa tästä valtakunnallisesta hakupalvelusta.