Kotimyynnin kiusana on joskus sopimaton markkinointi


Remonttien kotimyynti on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt ja sitä on kohdennettu varsinkin iäkkäille pientaloissa asuville. Myyjät tulevat toisinaan kotiovelle tekemään tarkastuksia ja löytävät
olemattomia vikoja, jotka pitäisi korjata heti. Kalliit korjaussopimukset pitäisi tehdä kiireellä eikä sopimuksia voi myyjien mukaan peruuttaa.    


Kotimyynnissä on käytetty julkisuudessakin esille nousseissa tapauksissa silloin tällöin kyseenalaisia keinoja. Siltä varalta, että kokee tulleensa harhautetuksi tai jonkun läheisen ovella on käynyt ei-toivottuja kaupustelijoita, on hyvä perehtyä alan lainsäädäntöön.

- Markkinointi ei kuluttajansuojalain mukaan saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Sopimatonta menettelyä ei myöskään saa käyttää asiakassuhteissa. Sopimattomaksi menettelyksi katsotaan esimerkiksi kuluttajan harhaanjohtaminen, olennaisten tietojen antamatta jättäminen tai aggressiivisten menettelyjen käyttäminen, kertoo Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n juristi Inka-Liisa Ahokas.  



Kuluttajansuojalain mukaan menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen ja on omiaan heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota ilman sopimatonta menettelyä hän ei olisi tehnyt.  


Sopimattomuutta arvioidaan kulloisenkin kuluttajaryhmän näkökulmasta

Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Jos menettely on suunnattu tietylle ryhmälle, kuten esimerkiksi vanhuksille, sen sopimattomuutta arvioidaan tämän kuluttajaryhmän näkökulmasta.


Jos menettely on omiaan heikentämään sellaisten kuluttajien päätöksentekoa, jotka ovat erityisen alttiita vaikuttamiselle ikänsä, vammansa tai herkkäuskoisuutensa vuoksi, ja elinkeinonharjoittajan olisi pitänyt se kohtuudella ymmärtää, menettelyn sopimattomuutta arvioidaan tällaisen kuluttajaryhmän näkökulmasta. 

Harhaanjohtavaa markkinointia on esimerkiksi perätön väite sellaisen riskin luonteesta ja laajuudesta, joka kuluttajan tai hänen läheistensä turvallisuuteen voi kohdistua, jollei hän osta kulutushyödykettä.
- Tällainen on kyseessä esimerkiksi silloin, kun myyjä ilmoittaa kuluttajalle vanhan sähkölaitteen tarkistettuaan, että laite ei ole turvallinen, koska se ei täytä nykyisiä määräyksiä, ja siksi se pitää korjata mahdollisimman pian. Näin siitä huolimatta, että laite on ehjä ja turvallinen ja täyttää rakentamisen aikaiset määräykset, opastaa Ahokas.          


Aggressiivisena menettelynä pidetään sellaista kuluttajan painostamista, joka saa kuluttajan tekemään ostopäätöksen, jota hän ei ilman painostamista olisi tehnyt. Painostamisesta on kysymys silloin, kun käytetään hyväksi kuluttajan väsymystä, sairautta tai vanhuuden heikkoutta ja uuvutetaan tekemään sopimus.

Sopimattomina ja aggressiivisina menettelytapoina pidetään erityisesti esimerkiksi sellaisen vaikutelman antamista, että kuluttaja ei voi poistua ennen kuin hän on tehnyt sopimuksen sekä laiminlyöntiä noudattaa kuluttajan kehotusta poistua tämän kodista tai kieltoa olla palaamatta takaisin tämän kotiin. Edellä kerrottu pohjautuu suoraan valtioneuvoston asetukseen kuluttajien kannalta sopimattomasta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa.


Milloin on oikeus peruuttaa sopimus?

Jos kuluttaja on allekirjoittanut sopimuksen, on kotimyynnissä kuluttajalla oikeus peruuttaa sopimus ilmoittamalla siitä 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä peruuttamislomakkeella tai esimerkiksi sähköpostitse myyjälle.  Kotimyyntiä on kuluttajan kotona tai muualla kuin myyjän toimitiloissa tapahtuva myynti.

Ennen kotimyyntisopimuksen tekemistä myyjän on annettava kuluttajalle kotimyyntiä koskevat asiakirjat: ennakkotietiedot myytävästä tuotteesta tai palvelusta, myyjän yhteystiedot ja peruuttamislomake.  Jos myyjä on laiminlyönyt näiden ehtojen antamisen, kuluttajalla on oikeus peruuttaa sopimus 12 kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä.



Peruutusoikeus ei koske asiakkaan toivomusten mukaisesti valmistettuja mittatilaustuotteita. Tehty sopimus ei kuitenkaan sido tässäkään tapauksessa, jos voidaan osoittaa, että kuluttaja ei ole ikänsä tai sairautensa vuoksi ymmärtänyt kotimyyntisopimuksen merkitystä.

Kotimyynnissä ostettua palvelua ei saa aloittaa ennen 14 päivän peruuttamisajan loppumista ilman kuluttajan nimenomaista pyyntöä. Palvelun voi peruuttaa, vaikka palvelun suorittaminen olisi aloitettu ennen peruuttamisajan loppumista. Tällöin kuluttajan on maksettava elinkeinonharjoittajalle kohtuullinen korvaus tehdyistä suorituksista. Jos elinkeinonharjoittaja on aloittanut työt ilman kuluttajan nimenomaista suostumusta ennen peruuttamisajan päättymistä, ei kuluttaja ole korvausvelvollinen.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n toimet epäeettisen markkinoinnin estämiseksi

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:llä on jäsenyrityksilleen eettiset säännöt, joiden mukaan jäsenyritysten tulee noudattaa toiminnassaan ja markkinoinnissaan hyviä kauppatapoja. Ovelta ovelle -myynti ei ole alan vakiintuneiden yritysten toimintatapa, eikä ovea tarvitse avata tuntemattomalle henkilölle, joka ilmoittaa olevansa sähköurakoitsija. Pääsääntöisesti ovella kolistelijat eivät ole STUL:n jäseniä.

Epäeettisiin toimintatapoihin on puututtu uhkaamalla erottamisella liitosta. Jäsenkuntaa on tiedotettu soveliaista markkinointitavoista liiton tilaisuuksissa. Liiton asiantuntijat ovat laatineet epäeettisestä markkinoista artikkeleita yhteistyökumppaneiden lehtiin ja jopa kuluttajia on autettu pääsemään irti epäeettisesti markkinoiduista sopimuksista.   

STUL ry ylläpitää Löydä sähkömies -hakupalvelua, josta apua tarvitseva löytää helposti oman alueensa luotettavien ja osaavien sähköurakoitsijoiden yhteystiedot.


Kirjoittaja on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n lakimies Inka-Liisa Ahokas

 
Suomessa sähköasennukset ovat turvallisia

Sähköturvallisuutta on säädelty Suomessa jo yli sata vuotta, ja sähköasennusten turvallisuusvaatimukset määritellään kullakin hetkellä voimassa olevissa määräyksissä.

Määräysten tarkoituksena on varmistua siitä, että sähköasennukset eivät aiheuta sähköiskun vaaraa eivätkä palovaaraa, ja että sähköasennusten käyttö on muutenkin turvallista. Turvallinen lopputulos saavutetaan, kun sähköasennustöiden tekijät ovat ammattitaitoisia ja noudattavat sähköasennuksia koskevia määräyksiä.


Sähköasennusten turvallisuus on koko ajan parantunut, koska vaatimuksia päivitetään säännöllisesti ja uudet vaatimukset ovat aina aiempia tiukempia.

Turvallisuustason paranemista voi verrata vaikkapa autojen turvallisuuden paranemiseen tekniikan kehittyessä. Yhteistä on myös se, että vaatimusten kiristyessä olemassa olevia asennuksia ei tarvitse muuttaa uutta turvallisuustasoa vastaavaksi. Aiempien määräysten mukaisia asennuksia voi käyttää turvallisesti, mikäli ne eivät ole jostakin syystä vioittuneet.


Mikäli sähköasennusten kunto arveluttaa tai sähkölaitteiden käytössä on ongelmia, kuten vaikkapa se, että sulakkeet palavat toistuvasti, kannattaa kääntyä sähköalan ammattihenkilön puoleen. Hän voi tarkastaa, ettei turvallisuusriskejä ei ole. Yleensä sähköasennusten muutostöissä turvallisuustasoa kannattaa parantaa.

Kirjoittaja on Sähköinfo oy:n tekninen johtaja Esa Tiainen                         

 
Artikkeli kuvineen on kopioitu Sähköala Koti 2019 lehdestä, kuvat 123RF